Ajatuksia uskonnoista, tieteestä ja Turkista

Alanya 14.11.2012

Galileo Galilei

 Minulla oli tällä kertaa matkalukemisena kahden maailmankaikkeutta tutkivan professorin (Esko Valtaoja ja Kari Enqvist) uunituoreet kirjat. Naapurissa, Tuorlassa työskentelevän Valtaojan ajatuksiin olen tutustunut aikaisemminkin, mutta nyt hänen kirjansa nimi on ´Kaiken käsikirja´. Hän on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori. Olen aina vähän ihmetellyt titteliä. Missä muualla tähtiä on? Enqvistin ala on kosmologia. Hänen kirjansa nimi on ´Uskomaton matka uskovien maailmaan´. Molempia kiinnostaa kaiken alkuperän pohtiminen. Molemmat käyvät uskonoppineidemme kanssa jatkuvaa väittelyä. Tiedemiehiä nyppii erityisesti uskovaisten kyvyttömyys kyseenalaistaa mitään omassa uskossaan. 

Uskovaiset ovat aina oikeassa. Samalla omaan uskontoon sisältyy ajatus, että muut ovat väärässä. Jatkuva mittaaminen, kokeet, uudelleen arviointi ja kritiikkihän edistävät luonnontieteellistä tietoa vaivalloisesti  kohti ´totuuksia´, vaikka kaikkea tuskin koskaan saadaan selville ja todistettua. Nykyisen elämämme synty on ollut hyvin pienestä kiinni. Tämä houkuttelee ajatukseen, että kaiken takana on ollut joku suuri arkkitehti. 

Kristinuskoomme kuuluu luomisusko. Enqvistiä harmittaa erityisesti ns. evidentialistit, jotka tulkitsevat tiedettäkin niin, että saavat kaiken tukemaan luomisuskoa. Kirjassa on erilaisia vakioita, jotka Enqvist osoittaa virheellisiksi luomisuskovaisten teorioissa. Nämä uskovaiset tekevät sen virheen, jota minäkin tutkijan roolissa yritin välttää eli päätetään ennalta lopputulos ja valitaan sitten faktojen joukosta ne seikat, jotka siihen vievät M.O.T. Muuten tämän nimisessä TV-ohjelmassa voi havaita usein samaa.

Kirjauskontojen pyhät tekstit kuten raamatussa ja koraanissa antavat sopiville tulkinnoille aina jossain kohdin pohjan synnyttäen lahkoja, jotka ovat valinneet vain tietyt kohdat noudatettaviksi.  Joissakin maissa kuten Iranissa koraani on myös lakikirja, jolloin imaamit ja muut pyhät miehet päättävät mielivaltaisesti mitä laissa on tarkoitettu. Ilmeisesti osa islamin laista perustuu profeetta Muhammadin elämäntapaan eli sunnaan. Onneksi Turkissa näin ei ole, koska Atatὓrk ymmärsi erottaa uskonnon ja valtion. Muutenkin Turkin sunnit ovat maltillisia. Ei täällä riehuta jos joku piirtää Muhammadin pilakuvan lehteen tai polttaa koraanin. Näin juuri kyselyn, jonka mukaan 28 % noudattaa täällä uskonnollisia perinteitä. Mitä se sitten tarkoittaakin käytännössä (esim. rukoukset 5x päivässä)? Enqvistin mukaan tutkittuna eri uskontojen ja myös uskonnottomien arvot ovat hyvin samanlaisia.

Varsinkin roomalaiskatolinen yli miljardin ihmisen kirkko on puolustanut outoja näkemyksiään kiivaasti, muun muassa kondomin käyttö on kielletty. Toisaalta kirkon pappeja jää kiinni pedofiliasta. Galileo Galileita vaadittin aikanaa peruuttamaan käsityksensä: maa kiertää aurinkoa. Olen käynyt Rooman Trasteveressä jossa sijaitsevan alkukirkon lattialla tai mahdollisesti luostarissa vieressä GG oli polvillaan pakotettuna perunut tietonsa. Katolinen kirkko ei vieläkään ole myöntänyt tehneensä väärin. Berlusconin hallinnon aikana merkittävää fyysikkoa ei valittu johtavaan tehtävään tiedelaitokseen kun paavi ei siunannut asiaa. Miehen mielipiteet eivät sopineet kirkolle. Fyysikko oli ottanut esille GG:n asian ja joku entinen ilotyttö (Gicciolina?) kansanedustaja alkoi kiihkoilla tällä asialla, johon paavikin sitten reagoi.

Turkin rajan tuntumassa ammuskellaan edelleen. Tämäkin liittyy uskontoihin, vaikka asiaan on sekaantunut myös muita tahoja. Kun täällä seuraa uutisia, on selvää, että sunnit ja shiat ovat Syyrian kysymyksessä vastakkain. Assadin porukka, alaviitit (shiojen alaryhmä,) saavat tukea shioilta Iranista. Eilen muodostettu pakolaisneuvosto näyttää olevan sunneja. Varsinaista pakolaishallitusta ei ole muodostettu. Kurdit puolestaan käyvät omaa kamppailuaan tavoitteena kurdivaltio. Heitä on paljon Syyriassa, Irakissa ja Turkissakin noin 15 % väestöstä. Heidän aseellinen siipensä PKK järjestää täällä pommi-iskuja usein poliisiasemille tai hyökkäilevät armeijaa vastaan. Kurdit yrittävät hyödyntää myös Syyrian tilannetta. 

Täällä nuori asevelvollinen (18kk palvelusta) voi joutua ammutuksi. Suosikki tarjoilijamme Yilmaz, sataman kalaravintolasta, näkee vieläkin painajaisia kun vajaa 10 vuotta sitten kavereita kaatui vierestä. Hän puhui nyt asiasta ensimmäisen kerran, vaikka olemme tunteneet jo neljä vuotta.

Nämä uskonnolliset asiat tuskin koskaan rauhoittuvat, jolleivat maltilliset pääse jokapaikassa hallitsevaan asemaan. Uskonnot ovat tunneasia ja turva monelle, sanoipa tiede mitä hyvänsä, mutta myös jatkuvien ristiriitojen aihuttaja. Erityisesti kysymykseen miksi olemme olemassa, tiede ei pysty vastaamaan, vaikka tapahtumaketju luonnontieteen näkökulmasta tarkentuu. Ihmiseen on varmaankin sisään rakennettu tarve jonkinasteiseen hengellisyyteen. Pitäisi päästä kiihkottomaan vuoropuheluun ja toisten ymmärtämiseen kuten muissakin asioissa ja lopettaa esimerkiksi helvetillä uhkaileminen.  Eivät nämä professoritkaan ole sinänsä uskonnon vastaisia, mutta ihmettelevät perustellusti monia asioita mihin joukko järkeviäkin ihmisiä osallistuu. Toinen heistä on agnostikko ja toinen uskonnoton (Enqvist), joka ei koe oman määritelmänsä mukaan tarvetta minkäänlaiseen uskonnolliseen ajatteluun tai toimintaan. Kuitenkin hän on perehtynyt hyvin tarkkaan uskontoihin ja uskomuksiin analyyttisesti. Siis uskonnot ja uskomukset kuitenkin häntä tavattomasti kiinnostavat herättäen halun vasta-argumentteihin. Ymmärsin jostain toisesta yhteydestä Enqvistin leipätyönään tutkivan 13,7 miljardia vuotta sitten tapahtuneen alkuräjähdyksen ajanjaksoa, joka on alle sekunnin päässä räjähdyksestä. Mitä silloin tapahtui? Silloin universum eli maailmankaikkeutemme syntyi ja laajenee jatkuvasti.

Muslimimaailmassa uskonnolla on ollut suuri vaikutus tieteeseen. Käytännössä tiedettä ei sen seurauksena juuri ole. Vuosina 1997 - 2007 muslimimaat tuottivat vain 1.2 % prosenttia maailman luonnontieteellisestä kirjallisuudesta. Per capita esim. suomalaisten tieteellinen anti on ollut 480 kertainen muslimimaailmaan verrattuna. Tämä on erikoista, koska 1200-luvulle saakka muslimioppineet olivat 300 vuotta eteviä matematiikassa, tähtitieteessä, optiikassa ja lääketieteessä. Samaan aikaan kun Euroopassa Gutenberg keksi kirjapainon, ainakin Turkissa sulttaanit kielsivät kaiken kirjallisen tuotannon vuosisadoiksi. Pelkkä koraanin opiskelu ei ole johtanut mihinkään.

Turkki pärjää nyt hieman muita paremmin koska opiskelevat muutakin kuin uskonnollisia tekstejä. Enqvistin mukaan muslimit tulevat etsimään vastausta jälleen koraanista siihen, että eivät pärjää länsimaille. Tieteen lapsi, länsimainen teknologia, kyllä kelpaa myös muslimeille. Turkki on nousussa tässäkin asiassa. Täällä pelkästään Ankarassa on 13 yliopistoa erään tapaamamme nuorukaisen mukaan. Tarkistelin tietoa netistä; sain 11, joista yksi oli sotilasakatemia. Omalla alallanikin on professuureja enemmän kuin muussa Euroopassa yhteensä. Enqvist näyttää tuntevan huonosti Turkkia. Hän on kirjassaan keskittynyt erityisesti meidän lahkolaisiimme, mutta myös virallisen kirkon edustajien tulkintoihin.

Netti näyttää olevan nyt tulvillaan Enqvistin kirjan arvioita. Itse olen yrittänyt ymmärtää pari vuotta edes vähän siitä mikä riipoo maailmaa näillä rajoilla, jossa ilmasto on lempeä, maa on satoisa ja kaikki edellytykset hyvään elämään olisivat olemassa.

Aurinko on laskenut. Läppärin takaa ikkunasta näkyy valojen tuike vuorilla. Rukouskutsu alkaa kuulua ensin heikosti ja sitten voimistuen kun lähin moskeija yhtyy siihen. Se tulee nauhalta, Turkissakin arabiaksi, koraanin alkukielellä.