Kirja. Kiitoksista näkee, että käsikirjoitusta on kommentoinut suuri joukko Obaman hallinnossa ja lähipiirissä toimineita. Kirja onkin sujuvasti kirjoitettu sisältäen kuvauksia poliittisesta heräämisestä ja ilmapiiristä johon pohjautuen hän rakensi kamppanjansa. Rinnakkain kulkevat sekä monet uhkakuvat että mahdollisuudet. Sieltä löytää oman nimensä moni mukana ollut, joita on luonnehdittu jopa ulkonäköä myöten.Tuota matkaa seurasin mielenkiinnolla. Paikoin luin tekstiä jännityskertomuksena vaikka lopputulos olikin tiedossa.
Eteneminen. Nuoren vastavalmistuneen juristin mielestä Amerikka on maailman paras maa. Obama joutuu kuitenkin vastakkain sen tosiasian kanssa, että kaikille näin ei ole. Esimerkiksi kaksikymmentä miljoonaa on yksityisiin vakuutuksiin perustuvan terveydenhuollon ulkopuolella. Nuori idealisti joutuu havaitsemaan, että maa ei ole todellakaan tasa-arvoinen. Asioihin voi vaikuttaa vain pyrkimällä mukaan politiikkaan. Alkaa monipolvinen ja vaikea tie. Nousu valtakunnalliseksi vaikuttajaksi ensin senaattoriksi ja sitten puolueen presidenttiehdokkaksi ja Amerikan 44. presidentiksi (4.11.2008) 47-vuotiaana oli kuitenkin hämmästyttävän nopea.
Kampanja. Demokraattien presidenttiehdokkuus oli kahden kauppa. Vastassa oli kokenut Hilary Clinton. Vaalityötä tekemään Obama sai taakseen suuren joukon nuoria vapaaehtoisia, jotka kävivät tapaamassa ihmisiä henkilökohtaisesti. Puhetilaisuuksiin ilmaantui tuhansia kuulijoita. Vähitellen meininki oli kuin rock staralla. Haluttiin muutosta. Rotukysymyksetkin nousivat taas tapetille. Obama pyrki kuitenkin näyttäytymään alusta saakka koko kansan johtajaksi aikovalta.
Kun tilanne alkoi Clintonin kannalta näyttää huonolta kiristyivät välitkin. Se ei estänyt Obamaa houkuttelemasta Hilarya ulkoministeriksi. Varsinainen loan heitto kiihtyi kun siirryttiin presidenttivaalien kampanjointiin. Vastassa oli sotasankari, republikaanien John McCain.
Talouskriisi. Peli ratkesi pian Obaman hyväksi osittain siksi, että republikaanit olivat ajaneet talouden kriisiin, eikä heillä näyttänyt olevan keinoja sen hoitamiseen. Subprime lainoista alkanutta katastrofia eivät suurten pankkien johtajatkaan alkuun ymmärtäneet. Tämä kriisi kaatui suoraan Obaman hallinnon syliin. Osa pankeista sai kaatua. Muita pääomitettiin. Monet menettivät sekä kotinsa että työnsä. Kriisi levisi pian Eurooppaan.
Obaman hallinnon näkökulmasta Euroopan pankkien stressitestejä pidettiin riittämättöminä. Irlantilainen hyväksi testattu pankki kaatui kahden viikon päästä. Kreikkaa rankaistiin vaikka USA neuvoi elvyttämään. Jännitystä riitti pitkään ennenkuin merkkejä hitaasta normalisoitumisesta muun muassa investointien käynnistymisenä alkoi näkyä. Pelastettavien joukkoon joutui muun muassa USA:n autoteollisuus. Kuitenkin vielä kahden vuoden päästä, johon muistelmien tämä osa päättyy, oli työttömyysprosentti USA:ssa yhdeksän. Moni amerikkalainen halusi vastuuttaa syyllisiä eli suurten pankkien johtajia, mutta siihen ei löytynyt oikein keinoja. Joitakin suuryritysten ja pankkien johtajia irtisanottiin. Joku oli jopa lisännyt bonuksiaan, vaikka firma pysyi pystyssä veronmaksajien rahoilla.
Kabinetti. Yhdysvaltain presidentti ei ole yksinäinen ratsastaja joka tulee eräänä aamuna kaupunkiin ja laittaa hurraa huutojen säestämänä kansalaisia piinanneet konnat kuriin. Tosiasiassa Obamallakin oli tukenaan valtava joukko avustajia ja asiantuntijoita joiden avulla muutoksia mahdollistavia lakipaketteja valmisteltiin. Toiminta näyttää tehokkaalta.
Mutta.
Lakien hyväksymiseen tarvitaan enemmistö ja joskus määräenemmistö edustajainhuoneessa ja kongressissa. Obamalle selvisi pian, että republikaanit Mitch McConnellin johdolla aikoivat vastustaa kaikkia hänen kabinettinsa ehdotuksia. Senaattorit ja edustajat joutuvat ajattelemaan myös vaalikampanjansa rahoittajia. Jos olet öljyvaltiosta on vaikea ajaa fossiilisista polttoaineista luopumista osana ilmastonmuutosta estäviä lakipaketteja. Näin oli kyllä koko Yhdysvaltain talouden kannalta. Sitoutuminen näihin asioihin jäi vaatimattomaksi, vaikka Kiina onnistuttiin pakottamaan osin vesitetyn paketin taakse Kööpenhaminan kiireisessä ilmastokokouksessa.
Obamacare. Avustajiensa varoituksista huolimatta Obama alkoi valmistella terveydenhuollon uudistamista. USA kulutti siihen valtavasti rahaa saamatta sille kuitenkaan riittävää vastinetta. Lisäksi osalla ei ollut riittävästi mahdollisuuksia palvelujen käyttämiseen eli olivat järjestelmän ulkopuolella. Obama yritti ostaa joitakin republikaaneja esityksensä tueksi lupaamalla milloin mitäkin asianomaisen vaalipiirille tärkeitä asioita. Demokraatit olivat yrittäneet uudistaa amerikkalaisten hoitoa aikaisemminkin, mutta tuloksetta. Vakavasti sairas Edward Kennedykin tuli näkyvästi hankkeen tukijaksi, mutta kuoli näkemättä sitä hetkeä jolloin monien kompromissien vesittämä 'obamacare' allekirjoitettiin.
Maailmanpoliisina. Kun seisoo tähtilipun peittämän Afganista lennätetyn arkun äärellä surevien omaisten kanssa, tulee ajatelleksi onko nuorten lähettäminen sotimaan etäälle kotimaastaan sen arvoista. Amerikkalaiset olivat vetäytymässä Irakista, mutta Afganistaniin kenraalit halusivat lisää joukkoja. Painostuksen alaisena Obama suostui lähettämään sinne lisää sotilaita, mutta vaadittua pienemmän joukon. Presidentti Karsain korruptoitunut hallinto oli onnistunut heikosti vakauttamaan maan tilannetta. Eihän tuo tilanne näytä hyvältä vieläkään.
Tunisiasta alkanut arabikevään kansannousu johti Libyassa siihen, että Gaddafi alkoi säälittä tappaa kansalaisiaan. Lopulta oli pitkin hampain suostuttava puuttumaan siihenkin, mutta yhdessä brittien ja Ranskan kanssa.
Myös Egyptissä vallassa ollut Hosni Mubarak kävi säälimättömästi mielenosoittajien kimppuun; kuolonuhreja lähes tuhat ja loukkaantuneita moninkertainen määrä. Kun vallankahvaan voimakkaasti tarttunutta käytännössä amerikan rahan avulla hallitsevaa presidenttiä ei saatu luopumaan, Obama patisti hänet eroamaan. Eiväthän olot helposti rauhoittuneet varsinkaan Libyassa, jossa on sodittu näihin päiviin saakka.
Muiden arabimaiden johtajat kovensivat otteitaan entisestään naapureiden tapahtumista säikähtäneinä. Myöskään ikuisuuskysymykseen palestiinalaisvaltiosta ei mitään uutta ratkaisua saatu. Tämän historialliset taustat Obama kuvaa ja pohtii perusteellisesti.
Valtiovieraana. Satuimme olemaan Turkissa keväällä 2009 Obaman vieraillessa siellä. TV:sta näimme valtavan innostuneen joukon opiskelijoita osoittamassa hänelle suosiotaan yliopiston kampuksella. Sama tapahtui 2009 Moskovassa. Taitavana puhujana Obama loi toivoa nuorille. Muistan kuinka lomakotimme talonmiehen poika ilmoitti: 'Mustafa and Obama go to America'.
Syksyllä Obama sai Nobelin rauhan palkinnon nimenomaan toivon herättäjänä paremman maailman puolesta.
Valtiovierailullaan Turkissa Obama luonnehti Erdogania pitkäksi, staccato äänellä puhuvaksi mieheksi. Ääni nousi paasatessa helposti oktaavin.
Venäjällä Obama tapasi sekä presidentti Medvedevin, että tästä virasta tauolla olevan pääministeri Putinin. Edelliseen hän oli tutustunut jo kansainvälisissä kokouksissa ja pääsi helposti hänen kanssaan samalle aaltopituudelle. Vierailu hänen datsallan sujui miellyttävästi..
Putinin datsalla Yhdysvaltain presidentti joutui kuuntelemaan heti kolme varttia hänen yksin puheluaan eli syntilistaa amerikkalaisten tekemisistä. Syntyi heti vaikutelma, että todelliset päätökset Venäjällä tekee yksin Putin.
Myös Kiinan vierailulla todellinen kontakti valtion päämieheen jäi vaatimattomaksi. Nykyinen kauppasota ei ollut vielä käynnistynyt. Kiinalaiset olivat kirjoittaneet kaikki puheet paperille, josta niitä yksitoikkoisella äänellä luettiin. Tulee mieleen oma kokemus kongressimatkalla Pekingiin 80-luvulla. Toinen puhuja luki paperista kiinaksi jonka toinen toisti englanniksi. Kumpikaan ei katsonut vieraitaan.
Nobel. Rauhan palkinnosta Obama oli vaivautunut varsinkin kun oli pakotettu lähettämään lisää joukkoja Afganistaniin. Otti kyllä sen vastaan, mutta hän lahjoitti rahat hyväntekeväisyyteen.
Öljykatastrofi. Jotta elämä ei kävisi Valkoisessa talossa helpoksi uusi ongelma oli vastassa. Huhtikuussa 2010 syttyi räjähdysmäinen tulipalo öljynporauslautalla Meksikon lahdella. Alkuun ei ymmärretty miten vakava ympäristökatastrofi oli edessä. Vuotoa ei nimittäin millään saatu tukittua. Öljylähde oli useiden kilometrien syvyydessä. Valkoisen talon isännän oli lopulta tartuttava toimeen yrityksen johdon epäonnistuttua toistuvasti vuodon pysäyttämisessä. Edessä oli valtava puhdistusurakka ja rantojen suojelu korvauskysymyksineen. Vaikka se lopulta onnistui tuli tästä paha tahra koko alan luotettavuudelle. Amerikkalaisten ja Obamankin arvostelu kiihtyi. Toivottavasti arktisella alueella ei koskaan näitä riskejä oteta.
Arki. Valkoisessa talossa ei rauhallista hetkeä ole; face-to-face neuvotteluja poliitikkojen, valtioiden päämiesten jne. kanssa päivittäin. Obaman pöydälle virtaa jatkuvasti muistioita, raportteja, allekirjoitusta kaipaavia presidentin päätöksiä yms. Työtä tehtiin usein yömyöhään. Osa avustajista alkoi uupua kun perhettäkään ei ehtinyt tavata.
Eurooppaan verrattuna hallintoon osallistui lyhytaikaisesti erilaisia huippuosaajia, jotka sitten palasivat entisiin virkoihinsa esim. huippuyliopistoihin. Vaikutuksia saadaan aikaan hyvinkin nopeasti erityisesti jos kilpaileva puolue tukee hankkeita.
Valtioiden päämiehiin ollaan tarpeen mukaan yhteydessä. Vierailuja oli kahden ensimmäisen vuoden aikana myös Intiassa, Japanissa ja Brasiliassa; Euroopassakin Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kokouksissa Obaman suosio näkyy. Turvamiehet joutuvat auraamaan tietä liian lähelle pyrkivien, selfietä haluavien takia.
Välivaalien lähestyessä Obaman tähti alkoi laskea ja puolue menettikin enemmistönsä edustajain huoneessa. Hallinnosta tuli 'rampa ankka', jonka oli entistä vaikeampi saada hankkeitaan läpi.
Osama. Kaksivuotisen jakson loppuun osui kuitenkin tapahtuma, joka osottautui Obaman kannatukselle suosiolliseksi. Yhdysvaltain tiedustelu arveli löytäneensä al-Qaida järjestön perustajan ja syyskuun 2001 torni-iskun arkkitehdiksi epäillyn Osama-bin-Ladenin Pakistanista. Piilopaikaksi epäiltyyn taloon hyökkäminen toisen valtion alueella on muistelmien jännittävintä osaa. Obama seurasi tätä helikoptereilla tapahtunutta öistä ynnäkköä suorana lähetyksenä. Tuota miestä oli etsitty 10 vuotta. Amerikkalaisille hetki merkitsi paljon. Paha voidaan sittenkin nujertaa. Obamakin tunsi suurta helpotusta, mutta hän hyvin ymmärsi, että tuon terroristin surmaaminen oli vain hetken voitto. Järjestö jatkoi olemassaoloaan.
Trump. Näyttämölle ilmestyi uusi peluri. Trump ei tässä vaiheessa ollut vielä republikaanien edustaja. Hän sai julkisuutta väittämällä, ettei Obama ole syntyperäinen amerikkalainen, eikä voi näin ollen olla presidenttikään. Syntymätodistuskaan ei hänen mielestään sitä todista, koska voi olla väärennös. Trump oli alusta alkaen taitava saamaan tiedotusvälineiden huomion populistisilla valeuutisillaan. Kanavat saivat katsojia.Välillä Barack Obamaa väitettiin nimen perusteella muslimiksikin.
Perhe. Obama kertoo avoimesti tunnelmistaan vaikeiden päätösten edessä. Välillä neuvonantajat ovat erimielisiä. Presidentin on kuitenkin päätettävä. Vaikeat tilanteet kuormittavat perhettäkin vaikka isä ja puoliso ei niistä perheelleen puhu. Obama vaistosi Michellen jännittyneisyyden, vaikka työasioista ei yleensä keskusteltu. Puolisolla oli maan ensimmäisenä naisena omia projekteja. Hän on julkaissut myös muistelmansa.
Perhe joutuu kokemaan erikoista elämää. Turvamiehet ovat jokapaikassa läsnä. Heistä tulee jopa ystäviä ja melkein perheenjäseniä kuten kokeista ja muusta palveluskunnasta. Lomalla on paikan oltava hyvin eristetty. Naapurit mielellään ainakin kilometrin päässä. Lähistöllä kantaa aina joku salkkua, jossa on ydinaseiden laukaisukoodit.
Että semmoista on elämä suurvallan huipulla - Yhdysvaltain presidenttinä. Jään mielenkiinnolla odottamaan jatko-osaa. Tiedämmehän Obaman päässeen toiselle kaudelle, vaikka republikaanit keinoja kaihtamatta yrittivät tämän estää.
Kirja julkaistiin 2020, sivuja 879. Vahva suositus.