Taidekappelin suunnittelukilpailun voitti 1996 arkkitehtuuritoimisto Matti Sanaksenahon työ Ikthys, Kala. Lasireliefit ovat Hannu Konolan käsialaa, ja akustiikan on suunnitellut arkkitehti Alpo Halme. Esitteen mukaan kappelin kannatusyhdistys oli toivonut löytävänsä suunnitelman, jossa taiteen keinoin toteutuu näky toivosta ja kirkkojen ykseydestä. Sanaksenahon Ikthyksessä se tiesi löytäneensä hakemansa.
Ihailen rakennuksia, joita lähestyessä ei voi jäädä välinpitämättömäksi; mieluiten uteliaana uusia elämyksiä odottaen. Sisätilaan astuessa melkein välittömästi tuntuu hyvältä tai sitten ei. Taidekappelissa olen käynyt useamman kerran aikaisemmin, muun muassa konserteissa. Minulle kappeli tuo mieleen ylösalaisin käännetyn veneen. Sisätilaan astuminen saa hyvälle tuulelle: kauniisti ylös, katoksi kurkottavat käsittelemättömätöntä mäntyä olevat puuseinät, puulattiat, puupenkit, alttarille tulviva luonnonvalo, joka tulee kahdesta kapeasta ikkunasta, jotka ulottuvat lattiasta katon harjalle. Vasemman lasireliefin nimi on Passio. Kärsimys. Sen rosoiselta sivupinnalta erottuvat sanat; usko, toivo, rakkaus. Oikean puoleinen ikkuna Jubilate, Riemuitkaa, on kirkkaampi ja sileämpi. Siinä valoa vasten erottuvat kyyhkynen ja liekki, Pyhän Hengen vertauskuvat.
Eilen pääsin tapaamaan Hannua ja ottamaan muutamia kuvia. Nyt siellä on myös paremmin kuvanveistäjänä tunnetun Wäinö Aaltosen maalauksia esillä. Turussa on hänen elämäntyötään kunnioittava museo, jota jälleen kritisoidaan taiteilijan töiden unohtamisesta varastoon. Niitä pitäisi olla enemmän esillä.
Kappelissa vieraili ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 80.000 kävijää eri puolilta maailmaa. Kappelin kotisivulta voi lukea lisää (linkki). Otsikon toiminta alla, pisara videolla, Hannu Konola kertoo omasta etsinnästään ja taiteestaan sekä kappelin lasireliefistä. Se on Yle areenassa ja poistuu sieltä huhtikuussa 2015.
taidekappeli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti